torstai 26. joulukuuta 2013

Arvonnan voittaja

Onnea voittajalle! :) 

Mulla saattaa tulla nyt taas pienoinen postailutauko, koska lähden Haminaan vartin päästä :D Katellaan viimeistään tammikuussa!













Kisses,Silja


tiistai 24. joulukuuta 2013

Luukku 24 (part 2): Hyvää joulua!

Noniin, alkaa joulut olla jouluiltu :) Oli taas niin ihanan rento perheelle omistettu joulu! Huomenna vielä rentoudutaan täälä mummulassa, illalla puuhaillaan jotain Lauran kanssa ja 26 päivä otan suunnaksi Haminan! Ihanaa päästä pitkästä aikaa sinne :3

Tässä teille kuvia meidän joulutunnelmista:

Aamu alkoi joulupuurolla
Katti oli mukana kuuntelemassa joulurauhan julistusta

Tähän vielä muutama paketti tuli lisää
Me Lillin kans joulutunnelmissa!
Luvattu joulumopsi...
...lisäksi joulu-bison havanais...
...ja joulukatti!

Oon niin iloinen että oli valkoinen joulu!

Mä en syö kinkkua enkä laatikoita, joten mulla on aina vähän omalaatuiset joulusyömingit :)

Oltiin tänä vuonna vähän pienemmällä porukalla! Tavallisesti tässä on ollut vielä äitin nuorempi sisko ja äitin isosisko miehineen ja mun serkku. P.s. kuolen nauruun tolle iskän ilmeelle :D
Mun lahjoista lisää myöhemmin!



Mustuttaisin, että tänään on viimeinen päivä osallistua arvontaan!









Kisses, Silja

Luukku 24 (part 1): Outfit of the Christmas























Kisses, Silja

Luukku 23: JouluVIDEO


Hahha tein teille tämmösen hassun hauskan jouluisen videon! Mä en edelleenkään osaa olla luonnollisesti kameran edessä, ja nää videot on mulle haasteita :D Toivottavasti edes jotain joulupiristystä tuo :-) Huomatkaa myös mun lopussa esiintyvä taiteellinen paikan muutos ajan suhteen (hehhe pitäiskö jo päästä takas fysiikan tunneille) johtuen teknisistä ongelmista alkuperäisen videon lopussa :D   










Kisses, Silja

maanantai 23. joulukuuta 2013

Luukku 22: My Day

Ihan ensiksi haluan sanoa, että valtava kiitos kaikille teille, jotka luitte mun edellisen postauksen! Siitä tulikin paljon isompi juttu kuin oletin, ja vaikka en meinannut aluksi pystyä sitä julkaisemaan, tajusin että se oli oikeasti kannattavaa! Kiitos kaikesta tuesta ja ymmärryksestä, toivottavasti osaatte suhtautua muhun ja muihin erilaisella asenteella jatkossa <3

Noniin, viimeinkin tää toivottu My Day -postaus! :D En tiedä onko tää sellainen kuin toivoitte, mutta tässä olis mun tämä päivä kuvina :)

"Aamulla" heräsin yhden aikoihin, ja vastailin teidän kommentteihin ja yksityisviesteihin :)
Jossain kohtaa pääsin sängystä ylös, ja vetäisin päälle ihanimman kylpytakin:-)
Meillä "aamupalana" tämmönen ihana jouluinen ruoka! Riisipuuroa, luumukiisseliä ja kalkkunaleipiä :) 
Sitten vähän laitoin nassua kuosiin ja vaatetta päälle ja lähdin kynsihuoltoon!
Tehtiin tämmösellä jännällä vesi+kynsilakka tekniikalla!
Ja lopputulos on mun mielestä kiva :) 
Myöhemmin Laura tuli piipahtamaan (:
Ja illalla vielä tietty salille!
Iltapalaksi popsin omppua ja teetä :) 
















Kisses, Silja

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Luukku 21: Kaukana täydellisestä

Mä olin suunnitellut tekeväni tänään postauksen mun treenituloksista. Tai siis laittaa kuvia siitä, mikä on mun tän hetkinen tilanne kropassa. Mutta tajusin, etten halua laittaa niitä kuvia tänne. Viimeksi kun lisäsin kuvia mun kehityksestä, mut ymmärrettiin ihan väärin. Mä selkeästi sanoin, että tiedän mun kehossa olevan vielä tosi paljon muokattavaa, ja että kuvat on oikeastaan tarkoitettu tulevaisuuden varalle, että voi tehdä vertailua. Silti mun oletettiin lisäävän ne sen takia, että luulin olevani jotenkin ylihyvässä kunnossa. Yritin vaan olla rehellinen mun sen hetkisestä kehityksestä. Lisäksi useimmat löysi siitä hyvän keinon haukkua mun ulkosia heikkouksia. Eihän semmosta halua uudelleen. 

I've tried so hard
And got so far
But in the end
It doesn't even matter

Mä kirjotan täällä blogissa suurimmaksi osaksi positiivisista asoista. Kerron asioista jotka ovat elämässäni hyvin, asoita joissa olen onnistunut, tilanteita jotka ovat tuntuneet hyviltä, asioita joista olen itsessäni ylpeä. Korostan siis positiivisia asioita ja jätän negatiiviset pohdinnat vähemmälle. Miksikö? Yksinomaan siksi, että olen päättänyt pysyä positiivisena, enkä antaa valtaa elämäni negatiivisille asioille. En siksi, että kuvittelisin missään määrin olevani jotenkin täydellinen tai muita parempi!

Give me the right
to be heard,
To be seen, 
to be loved, 
to be free,
To be everything I need 
to be me,
To be safe, 
to believe in something

Mä tiedän mussa olevan pitkä liuta ulkonäköön ja luonteeseen liittyviä vikoja. En vaan tykkää puhua niistä aina, sillä puhun mielummin asioista, joihin olen tyytyväinen. Haluan kuitenkin osoittaa, etten kuvittele olevani täydellinen. Kaikista alla olevista asioista voisin valittaa vaikka joka postauksessa, mutta johtaisiko se mihinkään, että joka postauksessa vaan luettelisin mun heikkouksia. 

Mulla on lyhyet tappijalat. Voi kuinka haluaisinkaan pidemmät jalat! Sille en kuitenkaan mitään voi. Multa löytyy läskiä lihasten päältä, ja mun lihakset on liian pienet vielä. En oo syntynyt täydelliseksi fitnessmimmiksi siiskään, enkä kuvittele omaavani sellaista kroppaakaan. Mulla on melko huono iho kasvoissa, ja joudun meikillä peittämään mun ihon virheitä aikalailla. Mulla oli myös joskus akne selässä, mutta onnekseni sain sen pois. Mulla on tosi pyöreät kasvot ja inhottavat läskiposket. Kun katon alaspäin, mulle tulee tän takia jopa kaksari :D Häpeän ihan tosi paljon mun syntymämerkkiä, jota oon käyny poistattamassakin tosi kivuliaalla laserhoidolla. Mun hiukset on semmoset, että ne littaantuu aina päätä myöden. Ihailen semmosia tuuheita ja ilmavia hiuksia! Mulla on myös vinot ja epätasaiset alahampaat. 

Little bit lost and
A little bit lonely
Little bit cold here
A little bit feared

Mä puhun aivan liikaa, ja ehdottomasti liian lujaa. Mä en aina oikein mieti, mitä puhun, ja saatan sanoa asioita väärin ja sellaista mitä en tarkoita ihan niin. Joskus sanon jopa jotain loukkaavaa tämän takia, vaikka todellakaan ei ole tarkoitus. Kännissä kaikki nämä piirteet lisääntyvät. Mä jätän asiat aina ihan viime tippaan ja myöhästelen. Monet varmasti kokee, että teen niin koska en välitä. Oon typerän naiivi ja sinisilmäinen usein. Haluan uskoa hyvään, ja siksi sitten en tajua asioiden todellista kantaa. Mulla myös puuttuu maalaisjärki monissa tilanteissa. Mulla on tosi vahvat mielipiteet, ja väitellessä mielipideasioista kuvittelen oman mielipiteeni turhan helposti olevan se ainoa totuus. Ja nämä ovat vain esimerkkejä. 

But I hold on
And I
Feel strong
And I
Know that I can

On myös paljon asioita, jotka tekee mut enemmän tai vähemmän surulliseksi ihan joka päivä. En kuitenkaan halua valittaa niistä täällä, koska monilla on paljon suurempiakin ongelmia, ja tämä saisi mun pohdiskelut kuulostamaan vain turhalta valittamiselta. Jotenkin kuitenkin haluan puhua näistä asioista tässä. Että te tietäisitte, että vaikka annankin täälä mun elämästä tosi positiivisen vaikutelman, ei mun elämä kuitenkaan ole läheskään täydellistä. Alla olevista jutuista monet on semmosia, mitä illalla pohtiessa on saanu jopa vedet silmiin:

It's OK for you to hate me
For all the things I've done
I've made a few mistakes
But I'm not the only one

Yläasteella mulle paljastu, että mun lähimmät kaverit haukku mua kaiken aikaa, eivätkä oikeastaan edes pitäneet musta. Se oli osa tätä mun typerää sinisilmäisyyttä, että olin yksinkertaisesti liian naiivi tajuamaan tätä tarpeeksi aikaisin. Tätä tapahtuu myös nykyään: on ahdistavaa ajatella, että ihminen joka on mulle niin täysin mukava, tai jota en edes tunne ollenkaan, voi kuitenkin mun selän takana haukkua ja puhua pahaa. Ja tää ei oo mitenkään harvinaista. Yks päivä mun reenit meni niin huonosti, että istuin EasyFitin lattialla ja itkin. Olin kauhen pettynyt itseeni ja mua suututti etten pystynyt parempaan. Myös päivät, jolloin lipsun mun ruokavalion saa mut pettymään tosi lujaa itteeni. Mä tiedän, etten oo se tärkein ihminen kellekkään muulle, kuin mun vanhemmille. Välillä se tuntuu oikeastaan yllättävän pahaltakin tajuta, että oon mun läheisimmille monesti vasta se varavaihtoehto. Mulla on turhan usein myös semmoinen olo, etten kuulu oikein minnekään. Se luo semmosen fiiliksen, että oon yksinäinen vaikken ookkaan yksin. Eniten mua kuitenkin harmittaa se, ettei mua hyväksytä sellaisena kuin oon. Välillä mun suurin toive on se, että ihmiset näkis ennemmin mun hyvät puolet, kuin ne huonot. Tällä hetkellä kuitenkin koen, että vaikka mä mitä tekisin, siitä keksitään vain negatiivinen puoli:

Was there ever any question
On how much I could take? 
You kept feeding me your bullshit
Hoping I would break
Is there anybody out there? 
Is there anyone who cares? 
Is there anybody listening? 

Kun mä treenaan, ihmiset pitää mua pinnallisena, ja ajattelevat mun pitävän itseäni jotenkin muita parempana koska treenaan. Jos mä en treenaisi, niin mulle sanottaisiin "Sun pitäis kyllä reenata, kun oot tommonen läski". Vaikka mä oon ihan normaalipainoinen ja -kroppainen tyttö, niin mun ulkonäköä haukutaan. "Läski maha. Läskit käsivarret. Ällöttävät lihavat ja lyhyet jalat. Liian iso perse..." Ja sitten kun mä treenaan muuttaakseni kehoani paremmaksi, niin oon ihan surkea ja laiska, koska mulla tulee tuloksia niin hitaasti. Jos olisin ylipainoinen, mua vasta haukuttaiisinkin lihavaksi. Jos olisin laiha, olisin luuranko ja liian littana ja muodot puuttuisi. Ja tiedän, että kun viimein saavutan oman unelmakroppani tulen olemaan "liian lihaksikas ja näytän ihan mieheltä". Ja jos kerron oman kauneusihanteeni olevan lihaksikas, automaattisesti haukun kaikkia laihoja ihmisiä. Jos joku muu puhuu elämänsä hyvistä asioista, tai jostain mikä on poikkeuksellisen hyvin, niin ihmiset ovat onnellisia tämän henkilön puolesta. Kun mä puhun, olenkin ylimielinen ja itseni muiden yläpuolelle asettava. Jos joku muu lisää kuvan vähissä vaatteissa jonnekin, kuvassa ei ole mitään vikaa. Kun minä lisään, olen nolo, ällöttävä ja itserakas. Kun kehun vanhempiani, ja kerron arvostavani heitä, yritän osoittaa muille kuinka meidän elämä on täydellistä. Kun muut kehuu, heitä pidetään hyvin kasvatettuina ja ihanina ihmisinä. Kun sanon pyytäväni joululahjaksi kolmea lahjaa, niin sekin mielletään heti sellaiseksi, että yritän osoittaa kuinka hyvä ihminen olen. Koska pukeudun välillä klassisesti, näytän ihan 30v kotiäidiltä, eikä se sovi ikäiselleni. Jos pukeutuisin aina massan mukana, olisin kuitenkin tylsä massateini. Koska kuuntelen välillä metallia, olen vain huomionhakuinen omalla musiikkimaullani. Koska vanhemmillani on varaa antaa rahaa asioihin joita tarvitsen, olen pilalle hemmoteltu kermaperse kersa, joka ei ikinä opi itse huolehtimaan itsestään. Jos vanhempani eivät antaisi rahaa, heitä pidettäisiin ilkeinä ja itsekkäinä, ja ihmeteltäisiin miksei voi antaa rahaa lapselleen, jos sitä kerta olisi antaa. Koska annetaan perheenä rahaa hyväntekeväisyyteen, ollaan joko outoja ja tyhmiä, tai yritetään tuoda esille kuinka oltaisiin parempia ihmisiä kuin muut. Jos emme antaisi, meitä pidettäisiin itsekkäinä ja ahneina. Kun yritän ajatella järkevästi ja panostaa laadukkaisiin tuotteisiin, olen ylimielinen ja kehuskelen meidän rahoilla. 

Tätä listaa voisin jatkaa vaikka kuinka. Kuitenkin suunnilleen kaikki mitä teen, on jollain tapaa väärin ja kaikki tekemiseni tarkoittaa sitä, että olen ylimielinen, itserakas ja kuvittelen olevani jotenkin muiden yläpuolla tai täydellinen. 

My friend,
watch out for the traitors. 
I see them but I try to close my eyes for the haters.

Tiivistän nyt vähän tätä tekstiä: Tiedän että mussa on virheitä ja että mun elämässä tapahtuu paljon ikävämpiäkin asioita, mutta haluan pysyä positiivisena ja jättää negatiiviset jutut sikseen, enkä miettiä niitä liikaa. Teiltä toivoisin, että hyväksyisitte mut omanlaisenani, ettekä aina etsisi kaikesta mitä teen jotain vikaa! Se ei nimittäin tunnu hyvältä, ei varmasti kenestäkään. 


Tuli vähän pitkä teksti, kiitos jos luit :)













Kisses, Silja



perjantai 20. joulukuuta 2013

Luukku 20: Treenimotivaatiota

Tällä viikolla on vedetty kahdet yhteisreenit valmentajan kanssa :) Opeteltiin muutamat uudet liikkeet ja reeni kulki melko hyvin! Tein jopa piiitkästä aikaa jalkaprässisarjaa, ja uusilla ennätyksillä vedettiin sarjaa! :) Huippu fiilis takana! Jouluaika on aina haastavaa reenien kannalta, mutta heti vuoden alussa alkaa taas 100% focus reeneihin ;D Päätin laittaa teille tähän postaukseen muutamat motivaatiokuvat, jotka ovat itseä motivoineet:
















Oho, olipas osa näistä huonolaatuisia :<










Kisses, Silja